Onko patentti maailmanlaajuinen?

Patentti ei ole automaattisesti maailmanlaajuinen, vaan se on luonteeltaan alueellinen suojamuoto. Patentti on voimassa vain niissä maissa, joissa sitä on erikseen haettu ja joissa se on myönnetty. Suomessa Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) myöntämä patentti suojaa keksintöä ainoastaan Suomen rajojen sisäpuolella. Kansainvälinen patenttisuoja edellyttää aina erillisiä hakemuksia joko suoraan kohdemaissa tai kansainvälisten järjestelmien, kuten PCT:n tai eurooppapatentin, kautta. Patenttisuojan laajentaminen kansainvälisesti on strateginen päätös, joka vaatii huolellista suunnittelua.

Patenttien alueellinen luonne

Patenttijärjestelmä perustuu alueellisuuden periaatteeseen, mikä tarkoittaa, että kukin valtio myöntää patentit itsenäisesti oman lainsäädäntönsä mukaisesti. Tämä periaate on kansainvälisen patenttioikeuden kulmakivi. Kun saat patentin Suomessa, se antaa yksinoikeuden keksinnön ammattimaiseen hyödyntämiseen ainoastaan Suomen alueella.

Maailmanlaajuisesti patenttijärjestelmä toimii siten, että jokaisella maalla on oma patenttivirastonsa ja patenttilainsäädäntönsä. Suomessa patenttioikeuksia hallinnoi Patentti- ja rekisterihallitus. Vaikka kansainväliset sopimukset ovat yhtenäistäneet patenttijärjestelmiä, patentti on aina haettava ja myönnettävä kussakin maassa erikseen tai alueellisten järjestelmien kautta.

Miksi patentti ei ole automaattisesti maailmanlaajuinen?

Patenttijärjestelmän alueellinen luonne juontaa juurensa historiallisiin ja lainsäädännöllisiin perusteisiin. Patenttioikeus on kehittynyt kansallisena suojamuotona, sillä se on tiiviisti sidoksissa kunkin maan omaan lainsäädäntöön ja taloudellisiin intresseihin. Kansallisvaltioilla on perinteisesti ollut oikeus määritellä, millaisia yksinoikeuksia ne myöntävät alueellaan.

Kansallisten patenttivirastojen itsenäisyys on keskeinen syy siihen, miksi patenttijärjestelmä on pysynyt alueellisena. Vaikka kansainväliset sopimukset kuten Pariisin yleissopimus ja TRIPS-sopimus ovat harmonisoineet patenttioikeutta, ne eivät ole luoneet maailmanlaajuista patenttia. Tämä johtuu osittain taloudellisista syistä – patenttijärjestelmien ylläpito tuottaa virastoille tuloja, ja maat haluavat säilyttää kontrollin siitä, millaisia yksinoikeuksia ne myöntävät.

Miten voit laajentaa patenttisuojaa kansainvälisesti?

Patenttisuojan laajentamiseen kansainvälisesti on useita reittejä. Yleisin lähestymistapa on hyödyntää etuoikeutta, joka mahdollistaa patenttihakemuksen jättämisen muissa maissa 12 kuukauden kuluessa ensimmäisestä hakemuksesta ilman että väliaikana julkaistut tiedot vaikuttavat hakemuksen uutuuteen. Tämä perustuu Pariisin yleissopimukseen.

Kansainvälisen suojan hakemiseen on kolme pääreittiä: suorat kansalliset hakemukset jokaiseen kohdemaahan, PCT-järjestelmä (Patent Cooperation Treaty) tai Euroopassa eurooppapatentti (EPC). PCT-hakemus antaa aikaa arvioida, missä maissa patenttia todella tarvitaan, sillä kansalliset vaiheet alkavat vasta noin 30 kuukauden kuluttua ensihakemuksesta. Eurooppapatentti puolestaan mahdollistaa yhden hakemuksen kautta suojan saamisen kaikissa sopimusvaltioissa.

Strategian valinnassa on huomioitava kustannukset, aikataulu ja liiketoiminnan tarpeet. Kansalliset hakemukset ovat usein edullisempia, jos maita on vain muutama, kun taas laajemmalle suojalle PCT tarjoaa kustannustehokkuutta ja joustavuutta.

Tärkeimmät kansainväliset patentinhakujärjestelmät

PCT-järjestelmä (Patent Cooperation Treaty) on WIPO:n hallinnoima kansainvälinen patentinhakujärjestelmä, johon kuuluu yli 150 maata. Se mahdollistaa patenttihakemuksen jättämisen yhdellä hakemuksella kaikkiin jäsenmaihin. PCT-hakemus antaa lisäaikaa päätöksentekoon ja yksinkertaistaa prosessia, mutta ei itsessään johda ”kansainväliseen patenttiin”.

Eurooppapatenttijärjestelmä (EPC) mahdollistaa patenttisuojan hakemisen yhdellä hakemuksella jopa 38 Euroopan maassa. Euroopan patenttivirasto (EPO) tutkii hakemuksen, ja myönnetty eurooppapatentti validoidaan erikseen halutuissa jäsenmaissa.

Yhtenäispatentti – uusi eurooppalainen vaihtoehto

Yhtenäispatentti (Unitary Patent, UP) on 1.6.2023 voimaan astunut uudenlainen eurooppapatentin muoto. Se ei korvaa perinteistä eurooppapatenttia vaan tarjoaa vaihtoehtoisen tavan suojata keksintö Euroopassa. Kun eurooppapatenttihakemus on hyväksytty, hakija voi valita, saattaako sen voimaan maakohtaisena eurooppapatenttina vai valitseeko useimmat EU-maat kattavan yhtenäispatentin. Lisäksi on mahdollista hakea eurooppapatenttia niissä maissa, jotka eivät kuulu yhtenäispatenttijärjestelmään.

Yhtenäispatenttijärjestelmässä on mukana 17 EU-jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Latvia, Liettua, Luxemburg, Italia, Itävalta, Malta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Slovenia, Tanska ja Viro. Lisää EU-jäsenmaita odotetaan liittyvän mukaan myöhemmin. Yhtenäispatentin merkittävä etu on sen kustannustehokkuus: vuosimaksut tulevat edullisemmiksi kuin perinteisen eurooppapatentin silloin, kun patenttisuojaa halutaan neljässä tai useammassa maassa. Säästöjä syntyy myös käännös- ja asiamieskuluissa.

Yhtenäispatenttiin liittyy uusi oikeudellinen järjestelmä, yhdistetty patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC), joka käsittelee yhtenäispatentteja ja siihen liittyneissä maissa voimaansaatettuja eurooppapatentteja koskevat riidat. UPC:n keskusjaostot sijaitsevat Pariisissa ja Münchenissä, ja useimmissa jäsenmaissa toimii paikallisjaosto – Suomessa markkinaoikeuden yhteydessä. Tämä mahdollistaa patenttiasioiden oikeuskäsittelyn myös Helsingissä.

Yhtenäispatentin erityispiirre on, että patentti voidaan mitätöidä tai sen loukkaaminen käsitellä keskitetysti yhdellä päätöksellä koko yhtenäispatenttialueella. Patentinhaltijalla on kuitenkin seitsemän vuoden siirtymävaiheen aikana mahdollisuus jättää perinteiset eurooppapatenttinsa UPC-käsittelyn ulkopuolelle (opt-out), jolloin riidat käsitellään edelleen kansallisissa tuomioistuimissa.

Muita alueellisia järjestelmiä ovat esimerkiksi EAPC (Euraasian patenttijärjestelmä), ARIPO (Afrikan englanninkielisten maiden järjestelmä) ja OAPI (Afrikan ranskankielisten maiden järjestelmä). Patent Prosecution Highway (PPH) -järjestelmä puolestaan nopeuttaa hakemusten käsittelyä virastojen välisen yhteistyön avulla, kun yksi virasto on jo todennut hakemuksen hyväksyttäväksi.

Patenttistrategian laatiminen kansainvälisille markkinoille

Kustannustehokkaan kansainvälisen patentointistrategian laatiminen alkaa keskeisten markkina-alueiden tunnistamisesta. Arvioi, missä maissa keksintöäsi tullaan valmistamaan, myymään tai käyttämään, ja keskitä patenttisuoja näihin maihin. Huomioi myös kilpailijoiden toimintamaat sekä tuotantopaikat.

Aikataulutus on kriittinen osa strategiaa. Hyödynnä etuoikeusvuosi keksinnön kaupallistamispotentiaalin arviointiin ennen kalliiden ulkomaisten hakemusten jättämistä. PCT-järjestelmä antaa lisäaikaa päätöksentekoon, mikä voi olla arvokasta erityisesti startup-yrityksille.

Euroopassa toimivien yritysten kannattaa nyt harkita myös yhtenäispatentin tarjoamia mahdollisuuksia. Jos keksintö tarvitsee suojaa useassa EU-maassa, yhtenäispatentti voi tarjota kustannustehokkaamman vaihtoehdon perinteiselle eurooppapatentille. Toisaalta eurooppapatentti mahdollistaa edelleen patenttisuojan rajaamisen juuri haluttuihin kohdemaihin silloin, kun se on sopivin ratkaisu.

Kustannusten hallinnassa kannattaa hyödyntää asiantuntija-apua. Patenttitoimistot voivat auttaa valitsemaan oikean hakustrategian ja laatimaan vahvat patenttivaatimukset, jotka varmistavat keksinnön kattavan suojan. Oikein toteutettu kansainvälinen patenttistrategia muuttaa immateriaalioikeudet kuluerästä yrityksen arvokkaaksi voimavaraksi, joka tukee kasvua maailmanlaajuisilla markkinoilla. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja keskustellaan tarpeistanne!