Mitä patentointi on?

Patentointi on immateriaalioikeuksien muoto, jolla keksijä tai yritys saa yksinoikeuden keksintöönsä määräajaksi. Se on vaihtokauppa, jossa keksijä julkistaa keksintönsä yksityiskohdat yhteiskunnalle, ja vastineeksi saa määräaikaisen yksinoikeuden keksinnön kaupalliseen hyödyntämiseen. Suomessa patentti on voimassa 20 vuotta hakemuksen tekemispäivästä, edellyttäen että vuosimaksut maksetaan säännöllisesti. Patentti antaa haltijalleen oikeuden kieltää muilta keksinnön ammattimainen hyväksikäyttö, kuten valmistus, myynti ja maahantuonti.

Mitä patentointi tarkoittaa käytännössä?

Patentointi on perusperiaatteeltaan vaihtokauppa keksijän ja yhteiskunnan välillä. Keksijä antaa tiedot keksinnöstään yhteiskunnan julkaistavaksi ja maksaa patenttiin liittyvät maksut. Vastineeksi yhteiskunta myöntää keksijälle yksinoikeuden keksinnön kaupalliseen hyödyntämiseen määräajaksi.

Käytännössä patentti antaa haltijalleen oikeuden kieltää muilta keksinnön ammattimaisen hyväksikäytön. Tämä tarkoittaa, että vain patentinhaltija voi valmistaa, myydä, maahantuoda tai muutoin ammattimaisesti hyödyntää patentoitua keksintöä. Patentti on voimassa Suomessa enintään 20 vuotta hakemuksen tekemispäivästä, edellyttäen että säädetyt vuosimaksut maksetaan. Lääke- ja kasvinsuojeluaineille voidaan tietyin edellytyksin myöntää enintään 5,5 vuoden pidennys.

On huomattava, että patentti ei automaattisesti anna oikeutta käyttää keksintöä – se voi olla riippuvainen jonkun toisen aiemmasta, vielä voimassa olevasta patentista. Lisäksi muut viranomaiset voivat säännellä tuotteen markkinoille pääsyä.

Millaiseen keksintöön voi saada patentin?

Patentin voi saada keksintöön, joka täyttää kolme keskeistä kriteeriä: uutuus, keksinnöllisyys ja teollinen käyttökelpoisuus. Keksinnön on oltava uusi verrattuna kaikkeen, mikä on tullut tunnetuksi ennen hakemuksen tekemispäivää maailmanlaajuisesti. Lisäksi sen on erottava olennaisesti aiemmista ratkaisuista – tätä tarkoittaa keksinnöllisyys.

Teollinen käyttökelpoisuus edellyttää, että keksintö on konkreettinen ratkaisu tekniseen ongelmaan ja sitä voidaan käyttää toistuvasti saman tuloksen saavuttamiseksi. Termi ”teollinen” ymmärretään laajasti kattaen myös kaupan, maatalouden, metsätalouden ja käsityöläisammattien alat.

Patentoitaviksi keksinnöiksi ei katsota:

• Pelkkiä löytöjä, tieteellisiä teorioita tai matemaattisia menetelmiä
• Taiteellisia luomuksia
• Pelisääntöjä tai liiketoimintasuunnitelmia
• Tietokoneohjelmia sellaisenaan (vaikka ne voivat olla osa patentoitavaa keksintöä)
• Kirurgisia, terapeuttisia tai diagnostisia menetelmiä, jotka kohdistuvat eläviin ihmisiin tai eläimiin

On erittäin tärkeää, ettei keksintöä julkisteta ennen patenttihakemuksen jättämistä, sillä julkistaminen tuhoaa keksinnön uutuuden.

Miten patenttihakemus tehdään ja käsitellään?

Patenttihakemus tehdään Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) ja se koostuu useista keskeisistä osista: hakemuslomakkeesta, keksinnön selityksestä, patenttivaatimuksista, tiivistelmästä ja mahdollisista piirustuksista. Patenttivaatimukset ovat hakemuksen tärkein osa, sillä ne määrittelevät täsmällisesti, mihin yksinoikeus halutaan.

Selityksessä keksintö kuvataan niin yksityiskohtaisesti, että alan ammattilainen pystyy sen perusteella käyttämään keksintöä. Piirustuksissa esitetään keksinnön olennaiset yksityiskohdat. Tiivistelmä on lyhyt yhteenveto keksinnöstä.

Hakemuksen käsittely PRH:ssa etenee seuraavasti:

1. Muotoseikkojen tutkiminen – tarkistetaan, että kaikki tarvittavat asiakirjat ja maksut ovat mukana
2. Keksinnön uutuuden ja patentoitavuuden tutkiminen
3. Välipäätös ja mahdolliset täsmennykset hakemukseen
4. Patentin myöntäminen, jos hakemus täyttää vaatimukset
5. Julkaisu Patenttilehdessä, josta alkaa 9 kuukauden väiteaika

PRH on tutkiva patenttivirasto, mikä tarkoittaa, että patentti myönnetään vasta kun on varmistettu, että hakemus ja keksintö täyttävät lain asettamat vaatimukset.

Mitä hyötyä patentoinnista on yritykselle?

Patentointi on olennainen osa yrityksen liiketoimintastrategiaa, joka tarjoaa useita strategisia etuja. Ensisijaisesti patentti antaa yksinoikeuden omaan tuotteeseen, mikä suojaa jäljittelijöiltä ja puolustaa markkinaosuutta tai auttaa valtaamaan uutta.

Patentoinnin keskeisiä hyötyjä yritykselle ovat:

• Etumatka kilpailijoihin ja aikaa oman tuotteen kehittämiseen
• Kilpailijoiden pakottaminen uhraamaan varoja korvaavien ratkaisujen kehittämiseen
• Mahdollisuus myydä tai lisensoida patentti
• Vapaampi hinnoittelu – tuotteet voi hinnoitella tarpeen mukaan kalliimmiksi tai halvemmiksi kuin kilpailijoilla
• Mielikuva korkeaa teknologiaa käyttävästä yrityksestä, mikä hyödyttää markkinointia ja rahoituksen saamista

Leitzinger avustaa yrityksiä patenttien ja muiden teollisoikeuksien hyödyntämisessä liiketoiminnassa. Autamme määrittämään, milloin ja miten teollisoikeuksia kannattaa hakea liiketoimintaa parhaiten tukevalla tavalla.

Miten patenttisuojaa haetaan ulkomailla?

Koska Suomessa myönnetty patentti suojaa keksinnön vain Suomessa, kansainvälistä toimintaa harjoittavan yrityksen on haettava patenttisuoja erikseen muissa maissa. Ulkomailla patenttia voi hakea useiden kansainvälisten reittien kautta:

Ensimmäinen vaihtoehto on hakea patenttia suoraan kunkin maan kansallisesta patenttivirastosta. Tämä on usein järkevää, jos patenttia haetaan vain muutamaan maahan.

Toinen vaihtoehto on eurooppapatentti (EPC), joka kattaa 38 Euroopan maata. Hakemuksen käsittelee Euroopan patenttivirasto, ja myönnetty patentti voidaan saattaa voimaan halutuissa sopimusvaltioissa.

Kolmas vaihtoehto on kansainvälinen patenttihakemus (PCT), joka kattaa yli 140 valtiota. PCT-järjestelmän kautta saa yhdellä hakemuksella patenttihakemuksen vireille kaikissa PCT-sopimukseen liittyneissä maissa.

Ulkomaisen patentinhaun aloittamisessa kannattaa hyödyntää etuoikeusperiaatetta: jos ulkomainen hakemus tehdään 12 kuukauden kuluessa ensimmäisen hakemuksen tekemispäivästä, se saa saman tekemispäivän kuin ensimmäinen hakemus. Leitzinger tarjoaa asiantuntevaa apua kansainvälisen patenttistrategian suunnittelussa ja toteuttamisessa.