Kuka omistaa patentin?

Patentin omistaa lähtökohtaisesti keksinnön tekijä eli keksijä itse, mikä on määritelty Suomen patenttilainsäädännössä. Patenttiomistajuus on yksinoikeus keksintöön, joka antaa omistajalle oikeuden kieltää muita käyttämästä keksintöä ammattimaisesti hyväkseen. Omistajuus voi kuitenkin siirtyä keksijältä toiselle sopimuksella, perintönä tai työsuhdekeksintönä. Työelämässä tehdyt keksinnöt kuuluvat usein työnantajalle työsuhdekeksintölain perusteella. Patentin omistaja voi hyödyntää, myydä tai lisensoida keksintöään, mutta hänen on myös huolehdittava oikeuksiensa suojaamisesta.

Mitä patenttiomistajuus tarkoittaa Suomen lainsäädännössä?

Suomen patenttilainsäädännön mukaan patenttiomistajuus merkitsee määräaikaista yksinoikeutta keksinnön ammattimaiseen hyväksikäyttöön. Patenttilain perusperiaatteena on, että keksintö kuuluu sen tehneelle henkilölle eli keksijälle, ellei omistusoikeutta ole siirretty sopimuksella tai se määräydy muun lainsäädännön perusteella.

Patentin omistajuus tuo mukanaan oikeuden estää muita valmistamasta, myymästä, maahantuomasta tai muutoin hyödyntämästä patentoitua keksintöä kaupallisesti. Näistä oikeuksista muodostuu patentin omistajan yksinoikeus, joka kestää Suomessa enimmillään 20 vuotta hakemuksen tekemispäivästä, edellyttäen että vuosimaksut maksetaan säännöllisesti.

Omistajuuden virallinen määrittely tapahtuu patenttirekisterissä, jota ylläpitää Patentti- ja rekisterihallitus (PRH). Rekisteriin merkitään patentin omistajan tiedot, ja mahdolliset omistajan vaihdokset tulee rekisteröidä, jotta ne olisivat virallisesti voimassa ja sitovia kolmansia osapuolia kohtaan.

Kenelle keksinnön omistusoikeus kuuluu työsuhdekeksinnöissä?

Työsuhdekeksinnöissä omistusoikeus määräytyy työsuhdekeksintölain perusteella. Lain mukaan työnantajalla on oikeus ottaa keksintö haltuunsa kokonaan tai osittain, jos keksintö on syntynyt osana työntekijän työtehtäviä tai se kuuluu työnantajan toimialaan.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti tekemästään keksinnöstä viipymättä. Ilmoituksessa tulee kuvata keksintö riittävän yksityiskohtaisesti, jotta työnantaja voi arvioida sen merkityksen. Työnantajan on puolestaan neljän kuukauden kuluessa ilmoitettava, ottaako se keksintöön oikeuksia.

Jos työnantaja ottaa oikeudet keksintöön, työntekijällä on oikeus saada siitä kohtuullinen korvaus. Korvauksen suuruuteen vaikuttavat keksinnön taloudellinen arvo, työnantajan saaman oikeuden laajuus sekä työsopimuksen ehdot. Työsuhdekeksintöihin liittyvissä erimielisyystilanteissa voidaan pyytää lausuntoa työsuhdekeksintölautakunnalta, joka toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa.

Miten patentin omistajuus voidaan siirtää toiselle?

Patentin omistajuus voidaan siirtää toiselle henkilölle tai yritykselle siirtokirjalla, jossa määritellään selkeästi siirron ehdot ja kohde. Siirtokirja on virallinen dokumentti, jossa ilmoitetaan mitä keksintöä siirto koskee, kenelle oikeudet siirretään, sekä milloin ja missä siirto tapahtuu.

Patentin siirto tulee rekisteröidä PRH:lla, jotta siirto olisi julkisesti voimassa ja sitova kolmansia osapuolia kohtaan. Rekisteröinti tapahtuu toimittamalla siirtokirja ja maksamalla rekisteröintimaksu. Omistajuuden muutoksella ei ole vaikutusta patentin suoja-aikaan tai vuosimaksuvelvollisuuteen.

Vaihtoehtona kokonaisluovutukselle on keksinnön lisensointi, jolloin patentin omistaja antaa toiselle osapuolelle oikeuden käyttää keksintöä tietyin ehdoin, mutta säilyttää itse omistusoikeuden. Lisenssisopimuksessa määritellään käyttöoikeuden laajuus, kesto, mahdolliset alueelliset rajoitukset sekä lisenssimaksut.

Mitä oikeuksia patentin omistajalla on?

Patentin omistajalla on eksklusiivinen oikeus keksinnön kaupalliseen hyödyntämiseen. Tämä tarkoittaa, että hän voi kieltää muilta patentoidun tuotteen valmistamisen, myymisen, maahantuonnin ja patentoidun menetelmän käytön ilman lupaa.

Omistaja voi hyödyntää keksintöään itse, myydä patentin kokonaan tai lisensoida käyttöoikeuden osittain tai kokonaan kolmansille osapuolille. Lisensointisopimusten avulla omistaja voi saada jatkuvaa tulovirtaa keksinnöstään ja laajentaa sen hyödyntämismahdollisuuksia.

Patentin voimassapitämiseksi omistajan on maksettava vuosimaksut säännöllisesti. Suomessa patentti voidaan pitää voimassa maksimissaan 20 vuotta hakemuksen tekemispäivästä lukien. Lääkeainetta ja kasvinsuojeluainetta koskevien patenttien voimassaoloon voi tietyin edellytyksin saada korkeintaan 5,5 vuoden pidennyksen.

Miten patentin omistajan tulee toimia oikeuksiensa suojaamiseksi?

Patentin omistajan velvollisuutena on itse aktiivisesti valvoa oikeuksiensa toteutumista. Viranomainen ei automaattisesti puutu patenttiloukkauksiin, vaan omistajan on itse tunnistettava mahdolliset loukkaukset ja ryhdyttävä toimenpiteisiin niiden lopettamiseksi.

Loukkaustilanteessa omistajan kannattaa ensin lähestyä loukkaajaa kirjallisella huomautuksella. Jos tämä ei tuota tulosta, voidaan nostaa patentinloukkauskanne Markkinaoikeudessa. Loukkauksista voi vaatia vahingonkorvauksia sekä kieltoa jatkaa loukkaavaa toimintaa.

Patentin voimassapitämiseksi vuosimaksut on maksettava ajallaan. Ensimmäisen kerran maksu suoritetaan kolmannen vuoden alussa hakemispäivästä laskien, ja sen jälkeen vuosittain. Maksamatta jättäminen johtaa patentin raukeamiseen. Leitzinger patenttitoimistona voi auttaa yrityksiä immateriaalioikeuksien hallinnassa ja suojaamisessa, mikä on erityisen tärkeää yrityksen kilpailukyvyn kannalta.